Blogi : Hautamäki Antti

Muutoksen Suomessa ihminen on keskellä

Antti Hautamäki — Wed, 03 Dec 2008 10:58:00 GMT

Suomessa ja sen toimintaympäristössä tapahtuvien syvällisten yhteiskunnallisten ja taloudellisen muutosten keskellä on luonnollista kysyä, miten valmiita olemme muutoksiin. Muutos on aina uhka, mutta se sisältää myös suuria mahdollisuuksia. Muutosvalmiuksia pohtimaan Sitran asetti keväällä Muutoksen Suomi –työryhmän, jonka puheenjohtajana toimi Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto. Työryhmän raportti on nyt valmis.

Raportti tunnistaa muutostarpeet. Se tuo myös esiin suomalaisten turvallisuushakuisuuden ja tietyt oikeutetutkin pelot muutosta kohtaan. Elintasomme on kieltämättä noussut vuosikymmeniä, mutta silti maa on jakaantunut voittajiin ja häviäjiin. Globalisaatio on tuonut vaurautta, mutta se on jakautunut epätasaisesti. Globalisaatio on kiristänyt kilpailua äärimmilleen ja hävittänyt työpaikkoja. Näissä oloissa ihmisten muutospeloissa ei ole mitään ihmettelemistä. Suomalaiset ovat kuitenkin valmiita muutokseen, jos he näkevät sen tarpeelliseksi hyvinvoinnin edistämiseksi.

Raportin mukaan viime vuosina on yleistynyt erityinen kilpailuhenkinen ajattelutapa, ”kilpailumalli”. Se on omiaan jakamaan yhteiskuntaa kovaan ytimeen ja sen ulkopuolelle jäävään periferiaan. Kovassa ytimessä ovat huppuosaajat, ylipäätänsä ”tuottavat ihmiset”. Periferiassa ovat lapset, lapsiperheet, vanhukset, heikosti koulutetut, sairaat ja jopa taiteilijat. Ne muodostavat yhteiskunnallisen "ylijäämän", joka koetaan pelkäksi kulueräksi. Jako kovaan ytimeen ja periferiaan koskee myös seutukuntia ja jopa yrityksiä.

Muutoksen Suomi -työryhmä suuntaa muutosvaateet erityisesti instituutioihin (koulut, terveysasemat, sosiaalipalvelut, viranomaisorganisaatiot jne.). Niiden rooli muutoksissa on arvioitava uudelleen. Hyvin usein törmää jäykkiin rakenteisiin ja ylimieliseen asenteeseen. Tuntuu kuin ihmisten velvollisuutena olisi sopeutua instituutioiden tarpeisiin ja mielivaltaan.

Ihminen on asetettava yhteiskunnan keskelle. Ihmisen tulee saada olla toiminnan subjekti, ei muiden toiminnan passiivinen kohde. Raportti esittää vaatimuksen Instituutioita ihmisille. Instituutioiden rooli on tukea ihmisten elämänhallintaa ja voimaantumista.

Voimaantumisen tukemisen taustalla on vahva oikeudenmukaisuutta korostava arvopohja. Kaikille pitää tarjota edellytykset kehittää ja käyttää omaa osaamista itsensä ja yhteiskunnan parhaaksi. Jako kovaan ytimeen ja periferiaan on täydellisesti ristiriidassa tämän ajattelun kanssa.

Työryhmä ylittää kilpailukyvyn ja tasa-arvon näennäisen vastakohdan juuri tällä voimaannuttavien instituutioiden ideallaan. Kun ihmisille luodaan edellytyksiä elämänsä hallintaan, heidän työpanoksensa ja osaamisensa luo maan taloudelle ja yhteiskunnalle vahvan perustan. Tämä laaja pohja tukee kilpailukykyäkin paljon paremmin kuin panostaminen vain kovan ytimen kehittämiseen.

Raportin alaotsikko - ihmiset muutoksen tekijöinä, instituutiot ihmisten tukijoina - kuvaa hyvin voimaantumiseen ja tasa-arvoon perustuvaa toimintalinjaa. Jos Suomi lähtee tälle tielle, astumme uuden tyyppisen, kansalaisten voimavaroihin perustuvan yhteiskuntakehityksen eturintamaan. Tämä vie kohti hyvinvoinnin Suomea, jossa kaikilla on hyvä elää. Tässä muutoksessa Sitra on mukana.

Kestävä innovointi haasteenamme

Antti Hautamäki — Fri, 01 Feb 2008 20:41:00 GMT

Innovaatiopolitiikka on viritetty talouskasvun näkökulmasta. Ilmastonmuutos ja muut globaalit ilmiöt, kuten väestön polarisaatio rikkaisiin ja köyhiin, jäävät taka-alalle. Voisiko ajatella, että innovaatiopolitiikan perustavoitteena olisikin hyvinvoinnin edistäminen, johon kuuluu sosiaalinen, taloudellinen ja luontoon liittyvä kestävä kehitys. Uudessa kirjassani Kestävä Innovointi, Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä (Sitran raportteja 76) lanseeraan käsitteen kestävä innovointi. Sen perusidea on valjastaa ihmisten luovuus, osaaminen ja innovaatiot ratkomaan isoja haastavia ongelmia. Tästä hyvä esimerkki olisi vahva panostaminen ympäristöteknologian kehittämiseen, kaupallistamiseen ja käyttöönottoon.

Kaavailtu Energia ja ympäristö - SHOK (strategisen huippuosaamisen keskittymä) voisi toimia tässä innovaatioiden lähteenä. Tämä kuitenkin edellyttää, että energia-SHOK olisi vahvasti resurssoitu, monitieteellinen ja lujasti sekä yliopistoihin että teollisuuteen ankkuroitunut. Sen skaalan tulisi kattaa laajasti ympäristöteknologian koko kenttä.

Kestävä innovointi merkitsee myös uuden tyyppistä innovointia. Se olisi osallistuvaa, jatkuvaa ja globaalia. Nythän innovaatiotoiminta on tyypillisesti yrityksen sisällä tapahtuvaa, tarkoin varjeltua toimintaa. Edistyneimmät yritykset toimivat kuitenkin yhteistyössä asiakkaiden, alihankkijoiden, tutkimuslaitosten ja jopa "kilpailijoiden" kanssa. Päivän sanoja ovat asiakaskeskeisyys ja avoin, hajautettu innovaatio. Osaajia löytyy kaikkialta, siksi innovaatiotoiminnankin tulisi olla verkostomaista yhteistyötä parhaiden osaajien kanssa.

Kyllä, kyllä… tämä tiedetään! Mutta ongelma onkin usein johtamisen puutteet: yritys ei kykene muuttamaan toimintatapaansa ja kulttuuriaan. Nyt on kova kysyntä innovatiiviselle johtamiselle, joka voimistaa yrityksen kykyä jatkuvaan innovointiin ja uudistumiseen.

Kun näistä lähtökohdista lähdetään kehittämään uutta innovaatiopolitiikkaa, sen agenda saattaa olla aika erinäköinen kuin tähänastinen. Olen avannut tätä agendaa eri näkökulmista Kestävä innovointi -kirjassa.

***

Palaute: Sitra@sitra.fi

Innovaatiot ihmiskunnan palveluksessa

Antti Hautamäki — Wed, 05 Dec 2007 09:39:00 GMT

Yhdysvaltojen suomalaisten parissa tajuaa kouriintuntuvasti Suomen menestystarinan. Jo vuosikymmeniä San Franciscon seudun suomalaiset ovat viettäneet itsenäisyyspäivää. Noin 100 vuotta sitten perustettu United Finnish Brothers & Sisters Lodge #21 järjestää joka vuosi Finnish Brotherhood Hallilla Berkeleyssä itsenäisyyspäiväjuhlan. Tämä vuonna sellainen pidettiin sunnuntaina 2. joulukuuta ja juhlijoita oli toista sataa. Juhliin osallistuu vanhoja suomalaisia, jotka tuskin enää osaavat Suomea, ja nuorempaa hyvin koulutettua väkeä, joka työskentelee alueen yliopistoissa tai teknologiayrityksissä. Tilaisuudessa esittäytyvät paikalla olevat sotaveteraanit ja suomalaiset opiskelijat ja vierailevat tutkijat. Tällä kertaa paikalla oli enää yksi sotaveteraani mutta yli 20 tämän päivän sankaria.

Pääpuhujana oli professori Shankar Sastry UC Berkeleystä (Dean of the College of Engineering). Hän tuntee hyvin Suomen ja tekee yhteistyötä suomalaisten yliopistojen ja yritysten kanssa Nokiaa myöten. Hänen mukaansa Suomi on maailman johtavia maita informaatioteknologian, erityisesti langattomien teknologioiden alueella. Suomi on ottanut valtavan harppauksen itsenäisyytensä aikana. 90 vuotta sitten Suomi oli kehitysmaa, josta lähdettiin reppu selässä ja kielitaidottomana ulkomaille etsimään parempaa elämää. Nyt Suomi on haluttu yhteistyökumppani maailman johtaville yliopistoille.

Sastryn teemana ei ollut kuitenkaan Suomen ylistäminen vaan tulevaisuuteen katsominen. Hän puhui teknologiasta yhteiskunnan palveluksessa. Maailmassa on kolme ja puoli miljardia matkapuhelinta. Kohta matkapuhelimia on miljardi enemmän. Tämä avaa huikeita näkymiä yhteiskunnan kehittämiselle. Matkapuhelinten avulla rakennetaan kehitysmaihin etähoitoon perustuva terveydenhuoltojärjestelmä, jossa hyödynnetään mm. matkapuhelimien kameroita. Matkapuhelin on aina mukaan oleva ja kaikkialla toimiva oppimisympäristö (school in pocket). Matkapuhelimien varaan luodaan sähköisiä potilastietojärjestelmiä, jotka siirtävät hoidon painopistettä sairaaloista koteihin. Matkapuhelimilla tehostetaan energian käyttöä ja ohjataan liikennettä. Kaiken lisäksi nämä palvelut toimivat kaikkialla, missä on matkapuhelinkin; myös paikoissa joissa ei ole sähköä.

Tarkoitukseni ei ole povata Nokialle lisää markkinoita, vaan painottaa teknologian avaamia mahdollisuuksia palvella ihmiskuntaa. Tässä on haastetta myös Sitralle. Sitra on koko 40-vuotisen olemassaolonsa ajan ollut kehittämässä uusia asioita, riskiäkin ottaen. Päämääränä on ollut Suomen taloudellinen menestys. Tulevaisuudessa katseen tulisi suuntautua entistä enemmän koko yhteiskunnan kehittämiseen ja planetaariseen vastuullisuuteen, mm. ilmaston muutoksen torjumiseen. Shankar Sastryä mukaillen ”innovation in the service of society” sopisi Suomen itsenäisyyden juhlarahastonkin motoksi. Mutta nyt on aika juhlia Suomen 90-vuotista itsenäisyyttä!

***

Palaute: sitra@sitra.fi

Sosiaalisen verkottumisen aalto ajaa Suomen ohi

Antti Hautamäki — Tue, 30 Oct 2007 22:26:00 GMT

Sosiaalinen verkottuminen, josta käytetään myös nimitystä Web 2.0, on tavattoman kuuma aihe Piilaaksossa. Sillä tarkoitetaan webissä olevia palveluja, joiden avulla kansalaiset voivat verkottua keskenään ja jakaa tietoja, valokuvia, videoita ja musiikkia. Näiden suosiota kuvastavat nopeasti kasvavat käyttäjäluvut. Esimerkiksi MySpace-saittia käyttää lähes 100 miljoonaa ihmistä kuukaudessa ja uudempi tulokas Facebook on päässyt nopeasti yli 50 miljoonaan käyttäjään kuukaudessa. Pääomasijoittajat rahoittavat kilvan sosiaaliseen verkottumiseen liittyvä uusia yrityksiä. Myös isommat Internet- ja mediayhtiöt ovat hyvin kiinnostuneita näistä yrityksistä. Viime vuonna Google osti YouTube:n 1,6 miljardilla dollarilla ja viime viikolla Microsoft osti pienen osuuden Facebookista 240 miljoonalla dollarilla.

Mistä on kysymys? Sosiaalinen verkottuminen kiinnostaa tavattomasti ihmisiä ja yrityksiä. Globaalit tietoverkot ja Internet tarjoavat mahdollisuuden muodostaa maailmanlaajuisia yhteisöjä kaikkien kuviteltavissa olevien asioiden ympärille. Tätä verkottumisen tekee naurettavan helpoksi uudet Internet-palvelut, joita web 2.0 yhtiöt tarjoavat. Ne ovat oikeastaan alustoja, joiden päälle käyttäjät voivat rakentaa omia verkkojaan ja erilaiset palvelun tarjoajat uusi palveluja. Tästä on hyvä esimerkki Facebook, jonka päälle on rakennettu tuhansia uusia palveluja. Näiden web 2.0 yritysten arvot perustuvat suurelta osalta suunnattomien käyttäjämäärien tarjoamaan markkinointipotentiaaliin. Mutta palveluista ollaan valmiita myös maksamaan.

Erityisen huomionarvoista on, että uudet web 2.0 yritykset ovat hyvin usein opiskelijoiden perustamia. Uusi Internet ympäristö on niin pitkälle kehittynyt, että ei tarvita suuriakaan panoksia uuden palvelun kehittämiseen. Tarvitaan vain yrittäjäasennetta, luovuutta ja ihmisten tarpeiden oivaltamista. Ja uusi palvelu on pystyssä puolessa vuodessa ja jos hyvin käy, perustajat kuittaavat miljoonia dollareita myydessään yhtiön.

Entä Suomi? Kuten niin usein ennenkin, me kehitämme ja kehittämme ja hiomme uutta teknologiaa täydellisyyteen julkisilla rahoilla. Kehittäjillä ei ole aavistustakaan tarvitaanko teknologiaa. Usein jää myös tarkistamatta eikö vastaavaa teknologia ole jo markkinoilla. Me putoamme auttamatta sosiaalinen verkottuminen aallosta. Nyt täytyy muuttaa asenteita. Tuossa on globaali markkina ulottuvillasi ja Facebook tai vastaava tarjoaa alustan, jolla voit rakentaa palvelun joka tavoittaa miljoonia ihmisiä. Rahoittajien on mentävä itseensä ja oivallettava, että olemme siirtyneet uusien Internet palvelujen aikakauteen. On uskallettava rahoittaa yrityksiä, jotka eivät kehitä uutta teknologiaa vaan hyödyntävät sitä luovilla tavoilla.

Suomalaisen innovaatioympäristön logiikka on käännettävä ympäri. Tähän asti olemme lähteneet teknologiasta ja mietimme, mihin sitä voisi käyttää. Tulevaisuudessa meidän on lähdettävä asiakkaista ja mietittävä, millä keinoin asiakkaan tarpeisiin vastataan. Usein tarvittava teknologia on jo valmiina poimittavaksi. Innovaatiotoimintamme nurinkurisuus on sitä irvokkaampaa mitä helpommaksi palvelujen rakentaminen Internetissä tulee. Uusi ympäristö nimittäin helpottaa hyppyä juuri pienestä ja syrjäisestä maasta globaalin bisnekseen.

***

Palaute: Sitra@sitra.fi

Innovaatiot aasialaiseen tapaan keräsi satoja Sitran ystäviä

Antti Hautamäki — Wed, 29 Aug 2007 20:30:00 GMT

Sitran 40-vuotisjuhlavuoden kiinnostavimpia tapahtumia oli Science, Technology and Innovations in Asia seminaari keskiviikkona Marina Congress Centerissä. Näin voi sanoa ainakin runsaan osanoton ja tauoilla kuultujen kommenttien perusteella. Yleisöä kiinnosti, mitä yhteistä on Intialla, Japanilla, Kiinalla ja Suomella? Ainakin se että edessä olevat muutokset ovat kaikille isoja haasteita. Olemme siirtymässä maailmaan, jossa kenenkään omat voimavarat eivät riitä. Avainsana on globaali yhteistyö maailman parhaiden osaajien kesken. Toinen kaikkia yhdistävä tekijä on kestävän kehityksen haaste.

Intialaisen Ramasamin esitelmä puhutteli minua henkilökohtaisesti eniten. Intian innovaatiopolitiikan lähtökohtana ovat maan suuret yhteiskunnalliset ongelmat. Avain käsite ”inclusive innovation” tarkoittaa, että innovaatioita tarvitaan sellaisen kehityksen aikaansaamiseksi, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa, sen köyhimpiä kansalaisia myöten. Se tarkoittaa myös ruohonjuuritason innovaatioiden arvostamista ja tukemista. Tämä on tärkeä viesti suomalaisille päätöksentekijöille, jotka yhdistävät innovaatiot lähes yksinomaan yritysten kilpailukykyyn. Intialaisen sanoma oli, että innovaatio on vain väline ihmisten hyvän elämän edistämisessä.

Monissa käytäväkeskusteluissa nähtiin tällaisten seminaarien järjestäminen Sitran arvokkaana toimintana. Muutenkin puheet kääntyivät usein Sitran rooliin. TeliaSoneran johtaja Ossi Kuittinen peräänkuulutti Sitralle radikaalin haastajan roolia, joka uskaltaa kyseenalaistaa vakiintuneet toimintamallit. Sitra tarvitaan järjestämään dialogeja, jossa erilaiset äänet pääsevät kuuluville. Hienon puheenvuoron luovuudesta pitänyt innovaatioaktivisti Tuula Antola rohkaisi Sitraa esittämään unelman Suomesta.

Tilaisuus antoi kattavan kuvan koko Sitrasta. Ohjelmilla oli omat standit, joissa vieraat tenttasivat ahkerasti henkilökuntaa. Kirjatorilla monet hämmästelivät Sitran julkaisutoiminnan laajuutta ja korkeaa tasoa. Tilaisuus oli myös tulikoe uudelle asiamiehelle Mikko Kososelle, joka veti seminaarin varmalla otteella. Itse olen erittäin tyytyväinen siihen, että tiistaina julkistettu, Linda Jakobsonin toimittama kirja Innovation with Chinese Characteristics sai ansaitsemaansa huomiota osakseen. Kaiken kaikkiaan seminaari osoitti että olemme luomassa uutta yhdessä kumppaneidemme kanssa.

* * *

Palaute: sitra@sitra.fi